Potkua kauteen kuntotesteistä

Keväällä ennen jalkapallokauden alkua helsinkiläinen alasarjajoukkue AFC EMU/Akatemia tiedusteli, olisiko MotiOnella halua yhteistyöhön seuran kanssa? Joukkueen kunnianhimoisena tavoitteena oli nousu 7. divisioonasta kivikovaan 6. divisioonan, ja tämän nähtiin vaativan harjoittelussa satsausta taitopuolen ohessa myös fysiikkapuoleen. Sukulaissuhteiden velvoittamana sekä reipashenkisen urheilutoiminnan kannattajina otimme haasteen vastaan.

Teimme toukokuussa ennen kauden alkua Akatemialle kuntotestit, jotka toistettiin kauden lopussa syyskuussa. Ensimmäisten testien jälkeen joukkue sai kirjalliset harjoitteluohjeet, joita tunnollisesti noudattamalla olisi mahdollista parantaa testituloksia ja kenties samalla myös suorituksia jalkapallokentällä. Testeinä toimivat 40 m juoksu, vauhditon pituus, vauhditon 5-loikka sekä piip-testi. Miten testeissä kävi, mitä ajatuksia ne joukkueessa herättivät ja oliko niistä peräti jotain hyötyä? Näin testirupeamaa kuvailee koko joukkueen puolesta laitalinkki Kalle.

Osallistuminen toukokuun testeihin oli vielä varsin ujoa, kun harrastejalkapalloilijoiden sisäiset urheilijat viimeistelivät talviuniaan. Kaikki paikalle saapuneet urheilijanuorukaiset osoittivat kuitenkin kilpailijaluonteensa äkkiä, ja varsin pian joukkueen sisältä löytyivät kilpakumppanit, jotka sparrasivat toisensa aina muutaman sadasosan, senttimetrin tai sukkulan verran parempiin suorituksiin.

Monilla osallistujista ei ollut kovinkaan ajantasaista käsitystä omista fyysisistä ulottuvuuksistaan tällaisessa kliinisen mitattavassa muodossa, mikä tulosten saamisen jälkeen selvästi herätti monissa kiinnostuksen omien tulosten parantamiseen. Testajien silmät saattoivat myös pyörähtää jokusen kierroksen kuopissaan heidän kuunnellessa pelaajien kenties hieman yltiöoptimistisia ajatuksia potentiaalisesta tuloskehityksestä ja siihen vaadittavasta harjoittelumäärästä.

Mikä tärkeintä, testit saatiin kuitenkin suoritettua kunnialla ja ilman loukkaantumisia. Lisäksi joukkueen sisällä oli luotu positiivinen kilpailuasetelma, joka purkautui pitkin kesäkautta nasevina viittauksina kevään testituloksiin sekä terveenä uhona syksyn testejä silmällä pitäen.

Syksyn testien lähestyessä odotukset joukkueen sisällä olivatkin tämän vuoksi huomattavasti keväistä korkeammalla, ja paikalle saatiinkin suuri joukko salskeita nousukandidaatteja. Testeihin mahtui monia onnistumisen kokemuksia. Tulosparannukset ja onnistuneet testidebyytit nostattivat yleistä mielialaa. Toki joukkoon mahtui myös pettymyksiä, kun sitä rakkainta kilpakumppania ei onnistuttu joka lajissa voittamaan, tai kun keskellä kesää arkaillen tehdyt muutamat menninkäisloikat eivät tuoneetkaan lisämetrejä (tai edes senttejä) viisiloikkaan.

kallephyppy.jpg

Testien jälkeen kaudesta oli jäljellä enää viimeinen nousun ratkaiseva peli, joten testien järjestäjiä voi tässäkin kohtaa kiittää siitä, että testit saatiin suoritettua koleasta ilmasta huolimatta turvallisesti ja vailla loukkaantumisia. Ennen viimeistä ottelua joukkue sai MotiOnelta käsiinsä myös kuva- ja videomateriaalia testeistä. 40 m tikkausta, monenkirjavia loikkatekniikoita ja piip-testin kituutusta katsellessa olikin hyvä latautua otteluun, jonka Akatemia lopulta voitti 2–0 varmistaen samalla nousunsa 6. divisioonaan.

Ylipäänsä testien antoisimmat puolet joukkueelle olivat selkeän mitattavan tiedon saaminen kunkin pelaajan ominaisuuksista. Testit olivat varsin lajinomaisia, joten on helppo uskoa, että näitä testattavia ominaisuuksia kehittämällä myös koko joukkue hyötyy tällä tasolla (m)urheiltaessa. Toinen erittäin tärkeä piirre testeissä oli se, että kaikilla testattavilla jäi sopivasti jotain hampaankoloon, jotta motivaatio harjoitteluun on helpompi kaivaa esiin.

Kiitokset MotiOnelle koko joukkueen puolesta!